Kotisivut kokevat nyt muutoksia

Antakaa anteeksi, jos täältä poistuu jotakin mistä juuri sinä pidit. Palautetta antamalla voit vaikuttaa sisältöön. Myös kirjoitusvirheistä saa huomauttaa tai epäselvistä ohjeista, sillä niin kuin olette ehkä joskus huomanneet ei kirjallinen lahjakkuuteni aina kukoista!

Lupaan laittaa oikolukijan vielä asialle.

Nyt näyttää siinä mielessä mukavalta, että poni esteryhmämme viikonlopuille taitaa viimein toteutua enää yksiratsastaja puuttuu. Olemme saaneet kasaan myös pari pienryhmää. Näitä saisi tietenkin olla enemmänkin, sillä hevosia on PALJON. Pienestä kaikki lähtee vai mitä. Hinnat ovat kuitenkin kohtuulliset verrattuna teollisempiin talleihin.

Tarhan pohjan uudistus alkaa olla mukavassa vaiheessa. Alapuomin valaistuskin pian kunnossa. Tosin nälkä kasvaa syödessä ja nyt olisi niiiin hienoa saada vielä yläpuomille muutakin kuin tunnelma valoa.

Talliin tuli joulu. Ihanat eri kokoiset lapsukaiset olivat mukana auttamassa. Muistatte vielä tuoda ne käytetyt (ei myrkytetyt) joulukuuset hepoille joulun jälkeen niin johan ne ovatkin mielissään. Pikkujouluissa annetut havut on jo syöty. Vikellys ja kynttilä maasto kruunasivat joulumme.

Hööksin turvallisuus illasta jäi käteen, että turvaliivi pitää laittaa päälle takin alle jo kotoa lähtiessä ja kypärästä tulee löytyä joko VG1 tai CE1384/2017 merkintä. Ostin uudet lainakypärät hyllyyn. Kypärien hinnat alkoivat noin 50eurosta. Eli ei ihan kauhean kamala sijoitus ainakaan pukinkontissa. Tietenkin saatte lainata myös meiltä, mutta älkää ryövätkö! Osa lainatavaroista ei ole löytänyt takaisin talliin.
Jouluhevosen voitti Rebekka ja pari muuta lahjottiin pienemmillä palkinnoilla.
Onnea heille!

Tallilla oli estekisat. Niitä ei pidettykään aivan normaalisti. Laitoimme estesilmän koetukselle. Arvostelussa huomioitiin hevosen ja ratsastajan siisteys. Ratsastusradan teiden suunnittelu, -toteutus ja aika.
Voittajiksi selvisivät seuraavanlainen kolmikko: Emi ja Missi, Jasmiina ja Saimi Kinkulla. Onnea heille! Tämä kolmikko oli vaikea jakaa sijoille, joten sovimme että kaikki voittivat.

Eikä tässä vielä kaikki. Itsenäisyyspäivälle ehdotettu kulkue saatiin järjestettyä. Pääsimme matkaan miltei kaikilla tallin ratsuilla. Keli oli mitä paras. Edellis iltana satoi kunnolla lunta. Muut tuunasivat hevoset ja minä sain viimein pestä/leikata niiden hännät. Voin kertoa että se, harjojen tuunaus ja jalkojen pesu, plus likaisen hevosen harjaus varsinkin karvanlähtöaikana on mun lempi puuhaa….kun vain olisi hyvin aikaa tehdä ne. Samoin lakaisu ja varusteiden pesu/rasvaus.

Katri

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi

Touhua on riittänyt

Huomenna perjantaina on Turvallisuusilta Ylöjärven Hööksillä. Siellä jokaista 10 osallistujaa kohtaan jaetaan yllätyspalkinto, joka voi olla mm. Jouluhevonen. Iltaan saa osallistua kaikki hevosihmiset, vaikka se onkin meidän tallille suunnattu. Halusimme saada tietoa uudesta kypärävaatimuksesta, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta. Tilaisuus kestää vain klo19-20 ja kypäristä, sekä turvaliiveistä saa silloin 20% alennuksen. Paikan päällä tarjotaan Glögit ja piparit.

Lauantaina onkin Aikuisten alkeiskurssi, sunnuntaina estekilpailut ja viikon päästä perjantaina Tallin Pikkujoulut. Aikuisten alkeet on täynnä. Sunnuntain esteistä ja Pikkujouluista saa tarkempaa tietoa WhatsAppilla. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Meillä on nyt tarjolla maastoja myös ulkopuolisille ratsastajille. Viimeksi maastoilimme pienen pienten lasten kesken. Tosin kyseessä olikin eväsretki. Teen siitä tarinaa tuohon alas. Miltei joka viikonloppu olemme hyppineet esteitä, järjestäneet pienryhmätunteja, sekä maastoilleet. Perustunneilla ollaan menty niin leikkien kuin ”vakavasti”vääntäen. Nyt olisi hyvä aika Kynttilä- ja Kuutamoratsastuksille!

Pian on Itsenäisyyspäivä ja olemme haaveilleet Suomenhevoskulkueesta. Saa nähdä onnistuuko. Vuosi sitten meillä oli Lucianpäivä kulkue…sitäkin voisi harkita.

Eväsretkellä heppakerholaisten tapaan

Ajaessani tallille seurailin tarkkana tien pieliä. Meillä päin toimii aktiivinen metsästysseura ja usein viikonloppuisin näen heitä teiden varsilla oransseissa liiveissään. Olen joskus itsekin päässyt heidän mukaansa havainnoimaan hirviä. Se oli hieno kokemus. Viime vuosina varsinkin kauriit ovat lisääntyneet seudullamme ja nyt miltei joka viikko näen niitä tallimatkallani.
Kääntyessäni Myllymäentielle näin heti Oravaperheen, joka saapuu yleensä tervehtimään autoilijoita heti tiemme alussa. Niillä on aivan mahtavat poikaset, jotka loikkivat tien poikki ristiin rastiin. Monesti tähän aikaan vuodesta poikasevat ovat menneet omille teilleen, mutta toistaiseksi olen tavannut niitä edelleen.
Saavuimme hyvissä ajoin tallille. Keli oli kostea, mutta vettä ei satanut. Vaikka eihän meitä hevostelijoita juuri sateet vaivaa, kun olemme varustautuneet niiden mukaan. Tuollaisella kelillä tuoksu on mitä parhain. Kerholaisten kesken oli käyty läpi mitä maastoilu vaatii ja nyt oli tarkoitus kokeilla sitä käytännössä.
Lapset saapuivat tallille samoihin aikoihin kanssani. Ensin he halusivat tietenkin moikata Ulpu-possun ja lampaat; Loviisan, Hannan ja Pikkulampaan. Sillävälin minä hain saappaat jalkaani. Sitten olikin vuorossa heppojen haku. Lapset ottivat ne kentän viereiseltä portilta vastaan ja taluttivat yläpuomille.
Pesimme heppojen jalat. Lapset toivat varusteet valmiiksi lähistölle odottamaan. Harjauksen päätteeksi he saivat satuloida. He muistivat varusteiden kiinnitysjärjestyksen oikein hyvin. Ensin häntäremmi. Sitten satulavyö. Tietenkin huopa yms tarkistettiin ennen tätä. Kerho oli siispä tehnyt tehtävänsä. Suitset tuottivat vielä vähän päänvaivaa, mutta siitäkin selvittiin hyvin, kun oli avustajia matkassa. Jalustimien mitoitus onnistui kerrasta. Niinpä olikin aika nousta kyytiin. Yksi ratsastaja otti eväsrepun selkäänsä. Lähdimme retkelle hyvillä mielin, vaikka ratsastajia selvästi vähän jännitti. Onneksi heillä oli edes vähän kokemusta muuallakin kuin maneesissa ratsastuksesta. Alku matkasta kertasimme maastoilun alkeet. Samalla jätimme hyvästit kotipihalle myös Miilu koira jäi autoon odottamaan paluutamme.
Kapeametsätie oli päällystetty ruskeilla lehdillä. Siellä täällä pilkotti kaljuja kiviä. Katselimme kaiholla metsän takaa kuultavaa hevosten kesälaidun maisemaa. Tähän aikaan vuodesta ei yleensä kuulla juuri linnun laulua, mutta hevosten kaviot rytmittivät retkeämme aina kiveen kalahtaessaan. Seuraavaksi edessämme aukesi metsäautotie. Siellä ei kuitenkaan ole juuri liikennettä, joten voimme rohkeasti lompsia vaikka keskellä tietä. Hepat kopistelivat reippaasti pitkin tietä. Tien pieliä koristeli metsästäjien rakentamat hirvitornit joista he tiirailevat näkyykö hirviä missään. Tällä tiellä en vuosien saatossa ole nähnyt kuin muutaman hirven, mutta lähistöllä olen joskus kuullut hirvestäjät ajossa torvien ja kalkattimiensa saattelemina.
Poikkesimme tieltä metsänhuoltoreitille, jonka varrella on näissä mittakaavoissa melko iso kallio. Päästyämme kallion taakse löysimme pienen pienen polun, jota lähdimme tarpomaan. Tuntui että ainoa joka puuskutti tarpomisesta olin minä. Sammalet peittivät maiseman kaikkialta. Näimme muutaman kaatuneen puun joiden pystyyn nousseet juuret muodostivat erilaisia nähtävyyksiä.
Lopulta pääsimme perille eväspisteeseen. Kiinnitimme hepat oikeaoppisesti ja jätimme ne lepäämään. Ratsastajat näyttivät jo rentoutuneen, vaikka polun ratsastus oli heille ihan uusi ja ehkä vähän jännä juttu. Istuimme kaatuneen puunrungolle ja jaoimme eväät. Takanamme siinsi hehtaari tolkulla metsää, jonka rajasi meistä iso oja. Edessämme nousi reitti kallion päälle ja vieressämme avautui viljelty peltomaisema latoineen. Pelto oli käännetty varmaankin syksyllä ja se näytti ryhdikkäältä. Tiesin kertoa että vanhoissa ladoissa oli säilytetty hevosvetoisia peltotyövälineitä.
Tarkkailimme ympäristöä ja löysimme tietenkin muurahaiskeon. Sieniä näkyi siellä täällä. Vanhan koivun rungosta törrötti kummajuttu. Kysyin lapsilta muistaako kukaan mikä sen nimi oli. Kaikki olivat vähän hämillään, joten yksi avustajistamme vastasi heidän puolestaan sen olevan kääpä. Lopulta huomasimme että meidän pyllyjemme takana kaatuneessa puunrungossa olikin monta kääpää.
Eväät syötyämme pakkasimme laukun ja veimme hevosille evästä. Sitten olikin hauska paikka, kun piti etsiä hevosen selkään nousuun sopiva kivi taikka kanto. No niitä sentään riitti ja pääsimme jatkamaan retkeilyä. Meidän oli tarkoitus kiivetä kalliolle. Sinne kulki selvä polku, eikä sen liukkaus näkynyt lainkaan kavioiden alla. Tämän kalliopolun pielet kasvoivat pieniä sieniryppäitä. Oli melkoinen tähtääminen etten talloisi niitä. Hepat pikkuratsastajineen näyttivät niin päteviltä poluntallaajilta kipittäessään tarmokkaasti pitkin maita ja mantuja. Päästyämme takaisin avonaiselle tielle olin näkevinäni heidän kasvoiltaan helpotusta, kun ei mitään kamalaa käynytkään, vaikka kuljimme paikka paikoin melkoista kinttapolkua. Meidän hevosethan on tällaiseen koulutettu, että niitä ei siis pitäisi juuri minkäänlainen maasto hetkauttaa.
Tässä vaiheessa lenkkiä oli helppo ottaa muutamat ravipätkät. Ne eivät selvästi olleet mitään kinttapolkujen jälkeen, eikä alussa vähän jännittäneistä ratsastajista enää huokunut lainkaan jännitystä. Ohitettuamme sammakkojen kutupisteet olimme lenkin loppusuoralla. Mutkittelevan metsätien päätteeksi näkyi tuttu saunankulma ja kaikki arvasivat meidän olevan perillä. Laskeuduimme hevosten selästä halin kautta ja lapset saivat taluttaa loppukäynnit puomille.
Retki onnistui vallan mainiosti, vaikka tarpominen teki omille jaloille särkyä ja aiheutti pientä kärsimystä. Voi olla että kenkä valintani oli virheellinen.

Heppaterkuin Riina

Kuvassa koreilee Ellu ja Risto (haalarit kunniaan ulkoilijoiden parissa)

marras17 111

Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi

Meidän puuhat ovat siirtyneet WhatsAppiin

Täällä on nyt hiljaista, vaikka tallilla on tapahtumaa miltei joka päivä. Ilmoitukset erinäisestä tarjonnasta tulee nykyään whatsappiin. Mikäli en ole muistanut lisätä sinua ryhmään laitappa muistutusta tulemaan.

Asiakkaita etsimme lisää. Alkeis-, jatko-, sekä kokeneiden ryhmiin mahtuu hyvin. Esteporukkaa kaipaamme säännölliseen harjoitteluun. Erityisesti poneilla pitäisi päästä vielä enemmän hyppäämään.

Kenttää on laajennettu miltei äärimmilleen. Tarvittaessa siihen saa nyt kaksi ratsastuskenttää n.20x40m samaan aikaan. Myös valaistusta on uusittu jo kentälle ja toivottavasti pian myös muualle.

Osa hevosista on siirtynyt kengättömyyteen, joka sopiikin hyvin tallin luontaishenkeen. Eihän hevonen ole syntynyt rautakengät jalassaan. Tietenkin koska meidän hepat on miltei kaikki olleet kuitenkin suurimman osan elämästään kengässä tähän totuttelu vie aikansa. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa kengättömyydestä on saatu uskomattomia tuloksia mm hevosten jalkavaivojen ennalta ehkäisyssä/hoidossa! Tämä vaatii kyllä omistajalta paljon mielenkiintoa, sillä ilman kenkiä hevosten kaviot eivät voi olla huoltamatta viikkotolkulla. Niinpä minäkin kävin aiheeseen liittyvän koulutuksen ja olen nyt ihan kaviohullu..
Maastoihin on tarvinut ostaa hevoslenkkarit, jotka onkin todella mielenkiintoisia. Ne näyttää miltei ihmisten tarralenkkareilta. Niitä meillä on nyt ikkunalauta tulvillaan. Mikäli liukkaat yllättää voi hevosille liimata jalkaan glushut eli liimakengät hokeilla. Toki lenkkareihinkin saa hokkeja ja niilläkin voi hädäntullen tarhata yms.

Tallissa asuu nykyään Ulpu-possun lisäksi, kolme lammasta, sekä Kettu-kissan siskonpoika Tulivuori. Uusia asukkaita saa paijata, mutta jättäkää ruokinta minun hoitaakseni.

Syksyisiltä maastolenkeiltä muutama kuva. Kelit on suosineet meitä. Instagramista näet uusinakuvia ja videoita @riinamajantalli.

Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi

Haaveissani 30.9. kouluratanäytös

Ajatuksena on suorittaa omalla toiveratsulla omavalintainen koulurata. Voit joko itse suunnitella sen ja sisällyttää siihen kaikkea oppimaasi tai opetella jonkin valmiin radan. Esitys saa kestää max 6min ja suorituksen sisällöstä tulisi antaa kirjallinen kertomus tuomarille. Jos haluat tähän voi myös lisätä musiikkia ja useampia ratsukoita tai kekseliästä vaatetusta. Kysymyksiä voit heittää ilmoille whatsappin kautta. Kaikki osallistujat palkitaan ja parhaat tai kekseliäimmät saavat lisäksi yllätyspalkinnon.

Näytökset alkavat klo13 ja esitystuokio kestää max 3h eli esityksiä mahtuu noin 20 tähän väliin. Hevoset tulee laittaa näytöskuntoon ja verkata jo ennen näytöksen alkua.
Touhu on leikkimielistä ja ei missään tapauksessa vakavaa. Niinpä voit osallistua omalla tasollasi, vaikka taluttajan kanssa. Tule siispä mukaan ihan rennolla meiningillä.

Ratasuunnitelma voi näyttää esim tältä:

-laukassa sisääntulo, ympyrä, kokorataleikkaa

-ravissa loivakiemura, voltti, avotaivutus, täyskaarto

-raviosuus toiseen suuntaan samalla tavalla

-laukkaosuus toiseen suuntaan samalla tavalla

….

Saatte vapaat kädet. Esitystä voi käydä harjoittelemassa viikonloppuisin tai tuntien jälkeen. Ilmoita osallistumisesi mahd pian tekstarilla niin saan tietää kuinka moni on mukana. Suoritukseen menee yksi kerta kortilta ja tuomarin arvion saat kirjallisena.

Teemana on hevosystävällisyys ja hevosrakkaus (heppahalit yms voivat sopia esitykseen). Jos kaipaat ideointi apua autan mielläni!

Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi

Heppakerho, leirit, kisajudui, yms

Heppakerho ja leiritoiminta saa pian ihan omat osiot tänne.

Lähi viikonlopulle sovin meille myös koulutuomaria, jotta saamme hänelle esitettyä tänä syksynä oppimiamme taitoja kukin omalla tasollaan ja toiveratsullaan.

Kaipaan myös hevosille vuokraajia lisää, sillä tämän hetkinen työmäärä on aivan liian pientä. Mikäli sinulla on joko klo19 jälkeen arkisin aikaa tulla ahertamaan tai viikonlopuilla ota asia puheeksi.

Saamme viikonlopuille tai illoille tarvittaessa myös vierailevia yksityisopettajia! Ryhmätunneilla kaikkeen on vaikeaa puuttua ja siksi monesti kehityksen joutuessa taantumaan on parempi huutaa apua, kuin kärvistellä kuukausi tolkulla. Usein toisen open sanat vain uppoaa paremmin tai hän osaa sanoa asian sinulle sopivalla tavalla. Whatsappilla näistä lisää.

Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi

Kepparikarkeloiden palkinnot

Muistakaapas käydä perimässä kisoista saadut hevostoimintapalkinnot. Voit periä sen pyytämällä vanhempiasi laittamaan sähköpostia minulle. Muista kuitenkin tarkistaa, että sinunkin vapaa-ajan vakuutuksesi sisältää ratsastuksen. Tervetuloa!

Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi

Lisää hevosia ja toimintaa

Niinpä niin toimintaamme on astumassa mukaan uusia vahvistuksia. Nuorehkoja, mutta peruskoulutettuja poneja. Tämä lisää liikutuksen tarvetta myös viikonlopuille.

Aion perustaa erillisen pienryhmän esteille, jos kysyntää riittää ehkä useammankin. Esteet lajina on ihan oma maailmansa ja teenkin nyt tiukan tekstin tästä se perustuu omiin kokemuksiini lajin parissa.

Esteet vaativat ratsastajalta paljon rohkeutta ja tasapainoa. Vauhdin tulee olla kunnossa ennen kuin ratsastaja voi turvallisesti ylittää esteen. Siinä tarvitaan hetkittäin jämerämpiä otteita ja samalla mukautumista hyppyihin sievästi. Niinpä sen ei tarvitse olla kaikkien ratsastajien juttu, vaikka se kyllä tuo mukavaa vaihtelua harrastukseen.
Mukavuudestaan huolimatta suurinosa (jopa 90%) tippumisista tapahtuu esteillä. Tippumista ei tietenkään voi välttää muutenkaan ja se on riskinä aina, kun nousee ratsaille. Myös iso osa hevosten omista kolhuista ratsastuksessa tulee esteillä ja puomeilla. Näistä syistä en halua enää pitää isolle massalle hyppyjä vaan kohdistan sen tarkemmin.
Toivonkin sinun esteratsastuksesta haaveileva, ottavan estehaaveesi puheeksi kanssani, niin katsotaan henkilökohtaisemmin mitä voin juuri sinulle tarjota. Hevosistamme iso osa on nimenomaan estesukuisia ja osa pärjännyt kilparadoilla ihan mukavasti. Olen myös itse hyppyjä opiskellut ja kilpaillut ehkä jopa enemmän kuin kouluratsastusta.

Että kaikki halukkaat pääsisivät kuitenkin hyppäämään voidaan miltei joka sunnuntai hypätä. Näihin pääset ilman pienryhmään sitoutumista ja voit ilmoittautua mukaan whatsappilla.

2017 290Kiitos kivasta kuvasta Saanalle! Tässä pikku Peppi ja Tango yksi estesukuisista tammoistani.

Kategoria(t): Majantalli | Kommentoi